Asiamies

Asiamies on henkilö tai yritys, joka edustaa hakijaa kirjaamisviranomaisessa hakemukseen liittyvissä asioissa. Kirjaamisasiasta annettu päätös toimitetaan asiamiehen osoitteeseen. Hakija voi itse toimia asiamiehenään tai hänen on erikseen valtuutettava asiamies hakemuksen yhteydessä.

Erityinen oikeus

Erityinen oikeus on kiinteistön omistusoikeutta rajoitetumpi oikeus, joka yleensä kuuluu muulle kuin kiinteistön omistajalle. Se perustuu esimerkiksi sopimukseen tai testamenttiin. Yleisin erityinen oikeus on maanvuokraoikeus, jossa maanomistaja vuokraa ulkopuoliselle maa-aluetta vaikkapa omakotitalon rakennuspaikaksi. Muita yleisesti kirjattuja erityisiä oikeuksia ovat käyttöoikeus, eläkeoikeus ja sopimus kiinteistön hallinnan jakamisesta. Harvinaisempia sen sijaan ovat metsänhakkuuoikeus, erilaiset irrottamisoikeudet kuten soranotto-oikeus sekä eräät elinkeinotoimintaan liittyvät rakennusta tai laitetta koskevat kirjaukset samoin kuin ainesosa- ja tarpeistokirjaukset.

Esisopimus

Esisopimuksella voidaan sopia tulevasta kiinteistön kaupasta. Esisopimusta koskevat samat muotovaatimukset kuin kauppakirjaakin.

Emäkiinteistö

Emäkiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistöä, josta määräala tullaan lohkomaan.

Hallintaoikeus

Hallintaoikeuden saaminen tarkoittaa että kiinteistö rakennuksineen luovutetaan saajan käyttöön, kuten  luovutuskirjassa on sovittu.

Kantakiinteistö

Kantakiinteistöllä tarkoitetaan lohkottavan kiinteistön jäljelle jäävää osaa sen jälkeen kun määräala on lohkottu.

Kaupanvahvistaja

Kirjallinen luovutuskirja on todistettava oikeaksi kaupanvahvistajan toimesta. Kaupanvahvistajan toimenkuvaan kuuluu mm. tarkastaa osapuolten henkilöllisyydet sekä luovutuskirjan muotovaatimusten täyttyminen. Sähköisessä luovutuskirjassa ei tarvita kaupanvahvistajaa.

Kiinnitys

Kiinnityksestä annetaan todistukseksi panttikirja, jonka kiinteistön omistaja voi luovuttaa velkojalle pantatessaan kiinteistön. Panttioikeuden haltijalla on oikeus saada saatavalleen suoritus kiinteistön arvosta panttikirjan osoittamaan määrään asti. Kiinnityksen etusija vaikuttaa kiinteistöstä saadun kauppahinnan jakoon pakkorealisaatiossa.

Kiinteistö

Kiinteistö on itsenäinen maanomistuksen yksikkö, joka on merkittävä kiinteistönä kiinteistörekisteriin. Kiinteistö käsittää siihen kuuluvan alueen, osuudet yhteisiin alueisiin ja yhteisiin erityisiin etuuksiin sekä kiinteistölle kuuluvat rasiteoikeudet ja yksityiset erityiset etuudet. Useimmiten myös kiinteistöllä olevat rakennukset kuuluvat kiinteistöön.

Kiinteistörekisteri

Kiinteistörekisteri on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä rekisteri, joka sisältää kiinteistöjen sijaintitiedot eli kiinteistörekisterikartan sekä erilaisia tietoja kiinteistöistä kuten esimerkiksi kiinteistötunnuksen ja pinta-alan.

Kiinteistörekisteriote

Kiinteistörekisteriotteessa on selostus kiinteistörekisteriin merkitystä kiinteistöstä. Siitä ilmenevät mm. kiinteistön muodostamista koskevat tiedot, kiinteistötunnus ja pinta-ala. Lisäksi kiinteistörekisteriotteesta käyvät ilmi osuudet yhteisiin alueisiin, tieoikeudet ja muut rasitteet sekä tietoja kiinteistön sijaitsemisesta kaava-alueella ja eräistä maankäytön rajoituksista.

Kiinteistörekisterikartta

Kiineistörekisterikartassa esitetään kiinteistön ja muiden rekisteriyksiköiden rajat, kiinteistötunnukset ja rajamerkit. Myös eräät käyttöoikeudet ja -rajoitukset sekä osa rasitteista ja tieoikeuksista on merkitty kiinteistörekisterikarttaan.

Kiinteistötunnus

Kiinteistötunnus on kiinteistön yksilöivä neliosainen tunnus. Tunnus on keskeinen hakuperuste haettaessa tietoa muun muassa kiinteistötietojärjestelmästä.

Kirjaamisasiat

Kirjaamisasioilla tarkoitetaan kiinteistön omistusoikeuden kirjaamista eli lainhuudatusta, erityisten oikeuksien kirjaamista sekä kiinnitystä. Kirjaaminen on yleisnimitys menettelylle, jossa kiinteistön omistajanvaihdos tai jokin kiinteistöön kohdistuva oikeus merkitään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Lainhuutojen, erityisten oikeuksien ja kiinnitysten lisäksi lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehdään merkintöjä myös muista kiinteistöön kohdistuvista oikeuksista ja rasituksista. Tällöin puhutaan ns. muistutusasioista (esimerkiksi ulosmittausmerkintä).

Kuolinpesä

Kuolinpesä tarkoittaa kuolleen henkilön omaisuutta velkoineen. Kuolinpesän osakkaita ovat vainajan perilliset, yleistestamentin saajat sekä vainajan leski avio-oikeuden nojalla.

Käsiraha

Käsiraha maksetaan ennakkomaksuna esisopimuksen yhteydessä. Käsiraha on enintään 4 % kauppahinnasta. Sähköisesti tai kaupanvahvistajan todistamana tehty esisopimus on aina sitova. Mikäli ostajan peruu sopimuksen, jää käsiraha tästä korvauksena myyjälle. Mikäli myyjä peruu kaupan, käsiraha palautuu ostajalle ja tämän lisäksi myyjän on maksetteva ostajalle käsirahan suuruinen korvaus. Korvaus on aina enintään 4 % kauppahinnasta.

Lahjakirja

Lahjakirjalla siirretään kiinteistön omistusoikeus lahjan saajalle vastikkeetta. Lahjaksi lasketaan myös sellainen kauppa, jossa vastike on alihintainen.

Lainhuuto

Lainhuuto tarkoittaa menettelyä, jossa kiinteistön, kiinteistön määräalan tai määräosan uusi omistaja merkitään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Kysymys on omistusoikeuden kirjaamisesta.

Lainhuutotodistus

Lainhuutotodistuksesta ilmenee kenellä on omistusoikeus kiinteistöön. Todistus sisältää kiinteistön perustiedot, kuten kiinteistötunnuksen, rekisteröintipäivämäärän ja pinta-alan.

Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri

Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri on kiinteistötietojärjestelmään kuuluva kirjaamisasioiden julkinen perusrekisteri, johon merkitään kiinteistön omistajatiedot eli lainhuudot, kiinteistöön kohdistuvat kiinnitykset sekä erityiset oikeudet hakemusten perusteella. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehdään myös ns. muistutustietoina merkintöjä kiinteistöön kohdistuvista oikeuksista ja rasitteista kuten erilaisista vallintarajoituksista. Rekisteriä pitää Maanmittauslaitos.

Laitostunnus

Laitostunnus annetaan erityiselle oikeudelle, joka voi olla kiinnityksen kohteena. Laitostunnus on yksilöivä ja koostuu kiinteistötunnuksesta, L-kirjaimesta sekä numerotunnisteesta esim. 999-8-77-6-L1.

Lepäämään jättäminen

Kirjaamishakemus on jätettävä lepäämään, jos oikeus voitaisiin muutoin kirjata, mutta on olemassa jokin tietty kirjaamisen estävä seikka. Lepäämään jättäminen tapahtuu hakemuksen vireilletulon jälkeen, kun asia jätetään odottamaan kirjaamisen esteen poistumista. Päätös asian lepäämään jättämisestä kirjataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.

Lohkominen

Lohkominen on maanmittaustoimitus, jossa rajoiltaan määrätty alue (määräala) muodostetaan kiinteistöksi, käytännössä tilaksi tai tontiksi. Lohkomalla muodostettu kiinteistö voi sisältää määräaloja myös useista kiinteistöistä.

Luovutuskirja

Luovutuskirjalla siirretään kohteen omistusoikeus. Luovutuslajeja ovat kauppa, lahja, vaihto, jakosopimus ja apportti. Kiinteistövaihdannan palvelussa voi tehdä tällä hetkellä sähköisenä kauppakirjan, lahjakirjan tai vaihtokirjan.

Muistutustieto

Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin merkitään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annetun asetuksen (KirjRekA) 13 §:n mukaan muistutustietoina:

1) ulosmittaus, turvaamistoimenpide, konkurssi ja yrityssaneeraus

2) vallintarajoitus ja sen peruste

3) etuosto-oikeuden käyttäminen, lunastuslupa ja muut vastaavat viranomai­sen päätökset

4) lakisääteinen panttioikeus

5) korjaamis- tai muutoksenhakuasian vireilläolo

6) kiinteistön omistusta tai kirjausta koskevan riita-asian vireilläolo sekä asiassa annettu ratkaisu ja sen lainvoimaisuus

7) lainhuudatuksen ulkopuolelle jäävän kiinteistön omistaja ja kiinteistöä hal­linnoiva viranomainen

8) muu oikeutta tai rasitusta koskeva tieto, joka on säädetty merkittäväksi lain­huuto- ja kiinnitysrekisteriin tai sitä vastaaviin aikaisempiin rekistereihin taikka joka selventää kirjausta.

Määräala

Rajoiltaan määrätty alue, josta ei ole vielä muodostettu itsenäistä kiinteistöä (ks. Lohkominen). Määräalan rajat on sovittu luovutuskirjassa tai muussa saantokirjassa.

Määräalatunnus

Määräalatunnus on 3-osainen. Se muodostuu kiinteistötunnuksesta, tyyppikirjaimesta sekä 4-numeroisesta määräalan numerosta. Kiinteistötunnus on sen kiinteistön tunnus, johon määala rekisteröintihetkellä kuului. Tyyppikirjan on "M" ja määräalan numeron arvo on väliltä 0001-9999.

Määräosa

Määräosa tarkoittaa murtoluvulla määritettyä omistusosuutta kiinteistöön. Määräosin omistettu kiinteistö on yhteisomistuksessa siten, että jokainen yhteisomistaja omistaa rajoiltaan määräämättömän laskennallisen osuuden kiinteistöstä.

Omistusoikeus

Omistusoikeus tarkoittaa henkilön oikeutta määrätä ja käyttää kiinteistöä. Omistusoikeus siirtyy laillisella saannolla, esimerkiksi luovutuskirjalla, sopimuksen ehtojen mukaisesti. Kiinteistön omistusoikeus kirjataan virallisesti myöhemmin myönnettävänä lainhuutona, joka samalla julkistaa omistusoikeuden siirtymisen. Omistusoikeuden siirtyminen on edellytys kiinteistöä rasittavien panttioikeuksien tai erityisten oikeuksien perustamiselle ilman myyjän suostumusta.

Omistusosuus

ks. Määräosa

Panttikirja

Panttikirja on vakuusasiakirja, jonka omistaja luovuttaa velkojalle pantatessaan kiinteistön velan vakuudeksi. Panttikirjan voi hakea nykyään vain sähköisenä. Sähköisestä panttikirjasta tehdään merkintä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin (vireilletulon päivämäärä, asianumero, kiinnityksen määrä, panttikirjan saaja ja etusija).

Panttioikeus

Panttikoikeus tarkoittaa velkojan oikeutta pantatun kohteen arvoon saamisensa turvaamiseksi. Panttioikeus syntyy kun panttikirja luovutetaan velkojalle saamisen vakuudeksi.

Rasite

Rasite on kiinteistön hyväksi perustettu pysyvä tai määräaikainen käyttöoikeus, jolla pyritään edistämään kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä. Rasite sijaitsee toisen rekisteriyksikön alueella.

Rasitteet merkitään kiinteistörekisteriin, josta käyvät ilmi kiinteistön rasitteet kuin myös kiinteistön oikeudet rasittaa toista kiinteistöä.

Rasitustodistus

Rasitustodistuksesta käyvät ilmi kiinteistöön, määräalaan tai vuokraoikeuteen kohdistuvat lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin merkityt kiinnitykset rahamäärineen, niiden etusijajärjestys ja panttikirjan saaja, erityiset oikeudet ja niiden pääsisältö, voimassa olo ja oikeudenhaltija, turvaamistoimenpiteitä, vallintarajoituksia, lakisääteisiä panttioikeuksia sekä muita muistutustietoja. Rasitustodistuksella on tarkoitus näyttää kiinteistönvaihdannan ja luototuksen yhteydessä, millaisiin oikeudellisiin ja taloudellisiin vastuisiin kiinteistö on mahdollisesti kytketty.

Saaja

Saaja tarkoittaa tietoa siitä kenen hallussa sähköinen panttikirja on. Sähköisellä panttikirjalla on aina rekisteristä ilmenevä saaja.

Saanto

Kiinteistövaihdannassa saanto tarkoittaa oikeustoimea, jonka perusteella kiinteistön omistusoikeus siirtyy henkilölle. Saanto voi perustua mm. kauppaan, lahjaan, vaihtoon, perintöön, testamenttiin, lunastukseen tai ositukseen.

Saantokirja

Saannon perusteena oleva asiakirja, esim. kauppakirja.

Selvennyslainhuuto

Kiinteistön omistaja, joka on aikaisemmin huudattanut saantonsa, saa hakea lainhuudon oikeusasemansa selventämiseksi. Selvennyslainhuuto voidaan myöntää esimerkiksi jakamattoman kuolinpesän osakkaille yhteisesti. Selvennyslainhuudossa on kirjattu kuolinpesään kuuluva kiinteistö ja sen osakkaat, joilla on yhdessä oikeus määrätä kiinteistöstä.

Sitoumus

Sähköisesti palvelussa annettavia sitoumuksia voivat olla panttioikeuden haltijan sitoumus panttioikeuden lakkaamiseksi tai panttikirjan saajan antama sitoumus panttikirjan siirtämiseksi. Panttioikeuden haltijan kaupankäyntijärjestelmässä antamassa sitoumuksessa kaupan kohdetta rasittava panttioikeus lakkaa sitoumuksessa määrättyjen edellytysten täyttyessä. Sähköisen panttikirjan saajaksi kirjattu voi antaa sitoumuksen panttikirjan siirtämiseksi siten että uutta sähköisen panttikirjan saajaa koskeva asia tulee vireille ilman eri hakemusta, kun kauppa on sitovasti syntynyt kaupankäyntijärjestelmässä.

Suostumus

Kiinteistön luovutuksessa voidaan tilanteesta riippuen tarvita puolison suostumusta, lesken suostumusta tai käyttöoikeustestamentin haltijan suostumusta. Suostumukset on mahdollista antaa sähköisen luovutuskirjan liitteiksi, jotta automaattisesti lähtevä lainhuutohakemus voidaan ratkaista.

Sähköinen allekirjoitus

Sähköisessä kiinteistövaihdannan palvelussa kaikki asiakirjat hyväksytään vahvan sähköisen tunnistamisen menetelmin (ks. sähköinen tunnistaminen). Kaupanvahvistajaa ei palvelussa tarvita.

Sähköinen hyväksyntä

ks. Sähköinen tunnistautuminen

Sähköinen panttikirja

Sähköinen panttikirja koostuu merkinnöistä lainhuuto- ja kiinnitysrekisterissä. Merkinnöistä ilmenee kenen hallussa sähköinen panttikirja on.

Sähköinen tunnistautuminen

Vahva sähköinen tunnistaminen perustuu vähintään kahteen seuraavista kolmesta vaihtoehdoista:

• salasanaan tai johonkin muuhun sellaiseen, mitä tunnistusvälineen haltija tietää
• sirukorttiin tai johonkin muuhun sellaiseen, mitä tunnistusvälineen haltijalla on hallussaan tai
• sormenjälkeen tai johonkin muuhun tunnistusvälineen haltijan yksilöivään ominaisuuteen

Kiinteistövaihdannan palvelussa vahva sähköinen tunnistaminen tapahtuu verkkopankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sähköistä henkilökorttia käyttäen.

Tila

Yleensä kaikki asemakaavoitetun alueen ulkopuolella olevat yksityiset maa- ja vesialuekiinteistöt. Haamutila muodostuu ainoastaan yhteisalueosuuksista eikä sillä ole aluetta.

Tontti

Asemakaava-alueella sitovan tonttijaon mukaiseksi tontiksi muodostettu kiinteistö.

Yhteisalueosuus

Yhteisalueosuus tarkoittaa, että kiinteistöllä on osakkuus kahden tai useamman kiinteistön tarpeita varten muodostettuihin yhteisiin alueisiin. Kyse voi usein olla yhteisistä vesialueista, mutta osuus voi kohdistua myös yhteisiin maa-alueisiin tai esim. yhteismetsään. Kiinteistön osuudet yhteisiin alueisiin ilmenevät kiinteistörekisteriotteelta.

Yhteinen erityinen etuus

Useamman kiinteistön yhteinen, tiettyyn alueeseen perustuva oikeus esimerkiksi kalastukseen, koskivoimaan tai kivilouhokseen.

Yksilöinti

Yksilöinti tarkoittaa jonkin asian määrittelemistä yksiselitteisesti. Kiinteistö yksilöidään kiinteistötunnuksen perusteella, vuokraoikeus yksilöidään laitostunnuksella ja määräala määalatunnuksella. Huom.! Määräala, joka ei ole vielä saanut väliaikaista määräalatunnusta, yksilöidään sillä sähköisellä luovutuskirjalla, jolla määräala on luovutettu. Kirjallisesti luovutettua määräalaa, jolla ei vielä ole määräalatunnusta, ei voi yksilöidä Kiinteistövaihdannan palvelussa.

Yksityinen erityinen etuus

Yhdelle kiinteistölle kuuluva tiettyyn alueeseen perustuva oikeus esimerkiksi kalastukseen, koskivoimaan tai kivilouhokseen.

Vaaranvastuu

Vaaranvastuu on tärkeä kiinteistökauppaan liittyvä käsite, jossa kysymys on siitä, kuka vastaa kiinteistölle tulipalon, myrskyn, vahingonteon tai muun myyjästä riippumattoman syyn vuoksi aiheutuneesta vahingosta sen jälkeen kun kauppa on tehty, mutta hallinta ei ole vielä siirtynyt ostajalle.

Vaihtokirja

Vaihtokirjassa kiinteistön vastikkeena on toinen kiinteistö.

Vakuus

Velan vakuutena oleva omaisuus. Kiinteistön panttikirja voidaan antaa velan vakuudeksi, jolloin velkojalla on oikeus kiinteistön arvoon saamisen turvaamiseksi.

Vallintarajoitus

Hakijan oikeutta (luovuttaa kiinteistö tai perustaa siihen kohdistuvia erityisiä oikeuksia tai panttioikeuksia) rajoittava merkintä lainhuuto- ja kiinitysrekisterissä. Voi perustua lakiin, testamenttiin tai hakijan saantoon liittyvään ehtoon. 

Valtakirja

Valtakirja on asiakirja, jolla toisen valtuuttaa toimimaan puolestaan. Valtakirjassa määritetään valtuutettavalle annettava toimivalta.

Vireilletulo

Kun hakemus on esitetty tai toimitettu kirjaamisviranomaiselle, se tulee vireille odottamaan käsittelyä.

Vuokraoikeus

Kiinteistön vuokraoikeudella tarkoitetaan sopimukseen perustuvaa oikeutta, jolla kiinteistö tai siihen kuuluva alue annetaan vuokralle määräajaksi tai toistaiseksi. Maanvuokraoikeus on käytännössä merkittävin kirjattavien erityisten oikeuksien ryhmä.